Valitse sivu

Koulujen kulmilla

KOULUJEN KULMILLA /arkkitehuurireitti omatoimimatkailijalle
arkkitehti Päivi Lukkarinen
 
1. Väihkylän koulu (ent. Keskuskansakoulu) ja opettajien asunnot 1955, Väihkyläntie 9  Arkkitehti: L. E. (Lauri Erik) Hanstén Koulu sekä siihen liittyvät neljä opettajien asuinrakennusta rakennettiin suurten ikäluokkien tultua kouluikään. Koulurakennus hallitsee koollaan lähiympäristöä, mutta puolitoistakerroksiset opettajien asuintalot on sijoitettu vapaasti ja sopeutettu näin koulun lähiympäristöön. Alkuperäinen hillityn vaalea karkea rappaus ja sokkelien liuskekiviverhous ovat yhä kertomassa 1950-luvun alun tyypillisestä rakentamisesta ennen teollisten rakentamistapojen yleistymistä. Osa rakennusten punaisista tiilikatoista on uusittu. Pukusuoja  1997, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: Risto Vuolle-Apiala  Koulun vieressä olevaan liikuntaympäristöön tehty puinen pukusuoja on muodoltaan rohkeasti ympäristöstä poikkeava ja ilmeeltään iloinen, mutta on joutunut teknisten laitteiden puristuksiin.

Huom. Väihkylän koulu purettiin ja paikalle pystytettiin uusi Sysmän yhtenäiskoulu 2016.

Kuvassa uusi koulu

yhtenäiskoulu

 
 
2. Toivolan koulu (ent. Kankilan päärakennus) 1800/1900, Väihkyläntie 9 Suunnittelija ei tiedossa.  Entinen Kankilan tilan päärakennus palveli lastenkotina vuodesta 1926 lähtien. Rakennus muutettiin 1970-luvun alussa apukouluksi ja sitä uudistettiin 1980-luvulla: korjausten jälkeen ulospäin on säilynyt ainoastaan aumakattoinen perusmuoto. Lämmöneristeiden lisäämisen tuloksena ikkunat ovat jääneet syvälle seinäpinnasta. Ikkunakehysten koristeelliset yksityiskohdat ovat uusia. Koulu toimii nykyisin erityiskouluna.    3. Neuvola (ent. Terveystalo) 1949-50, Väihkyläntie 11 Mannerheimliiton Terveystalo TT2 -tyyppipiirustukset (1947): arkkit. Erkki Linnasalmi. Muutos Sysmän oloihin: rkm Tapio Hynynen. Sysmän Terveystaloksi rakennettu kaksikerroksinen talo oli alun perin tiilikattoinen ja valkoiseksi rapattu. Nykyinen ilme on 1980-luvun alun muutosten jäljiltä: mm. peltikatto, rakennuksen vihreäksi maalattu puuverhous ja nykyinen ikkunatyyppi on uusittu. Korkeassa osassa oli alusta alkaen asuntoja, ja matalassa osassa toimi mm. äitiys- ja lastenneuvola. Neuvolatoiminta rakennuksessa loppui 2010.
 
4. Sysmän rivitalo 1963, Peltotie / Väihkyläntie Arkkitehti: Rainer Hackman Rivitaloja on Suomeen rakennettu jo 1910-luvun lopulla, mutta laajemmin ne levisivät maahamme vasta 1950-luvulla. Sysmä sai ensimmäisen rivitalonsa seuraavan vuosikymmenen alussa. Koulualueen lähellä sijaitseva, aikansa arkkitehtuuria heijastava yksikerroksinen rivitalo reunustaa Peltotietä, joka muilta osin koostuu tyypillisistä puolitoistakerroksisista jälleenrakennuskauden omakotitaloista.
 
5. Vanha yhteiskoulu 1924, Peltotie 3 Arkkitehti: Toivo Salervo Sysmän yhteiskoulu perustettiin 1920. Koulurakennus valmistui neljä vuotta myöhemmin. 1920-luvun klassismia edustava hirsirakennus koostuu kuutiomaisesta telttakattoisesta osasta sekä tähän liittyvästä harjakattoisesta rakennusosasta. Kookkaat ikkunat, pystylaudoitus sekä symmetrian ja epäsymmetrian kanssa leikittelevät klassisistiset koristeaiheet voimistavat kaksikerroksisen rakennuksen korkeusvaikutelmaa, jota pieni keskitorni edelleen lisää. Tärkeä rakennus sai perinteisesti kirkolle kuuluvan aseman: kalliolle rakennettu sivistyksen temppeli korostuu vielä tänäänkin Sysmän kyläkuvassa.    6. Yhteiskoulu  1962, laajennettu 1980/90, Peltotie 3
Arkkitehti : Toivo Löyskä. Laajennus: Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Sysmän ”uusi” yhteiskoulurakennus ja siihen luontevasti liittyvä laajennusosa heijastavat modernin arkkitehtuurin ihanteita. Rakennus koostuu kahdesta massasta ja niitä vanhaan koulurakennukseen yhdistävästä käytävästä. Matala sadekatos liittää eri osat yhteen ulkopuolella. Niukkaeleinen rakennus selkeine valkoisine rappauspintoineen alistuu Salervon vanhalle koulutalolle ja antaa sen hallita ympäristöä. 

yhteiskoulu

 
* * * * * * * * * * * *
 
Teksti: Päivi Lukkarinen 2012
 
Lähteitä : Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu 2012: Sysmän kunta. Taajama-alueen kulttuuriympäristöselvitys, osat 1 ja 2. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke.  Heikki Helin 2009: Sysmän muuttuva keskus I, Lopperista  Markkalan risteyksen kautta Simolaan. Sysmän Liikolan nuorisoseura.  Helin, Heikki: Sysmän kirkonkylän vaiheita -kirjoitussarja Itä-Häme –lehdessä ( osat 1-59) ja Lähilehdessä (osat 60-260) Kulha, Keijo K. 1966. Sysmän pitäjän historia III. Könönen, Nina 2005: Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, KUKUSE. Hämeen ympäristökeskus. Stjernvall-Järvi, Birgitta 2009. Kartanoelämää Itä-Hämeessä. Sysmän Kirjakylä Oy. Wager, Henrik 2006. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Sysmän kunnan arkisto / Rakennusvalvonnan arkisto, Rakennusluvat