– Maatalousyrittäjän tarve lomaan säilyy ja lomitus on lypsykarjatilalliselle valtavan tärkeä palvelu, sanoo mäntsäläläinen Outi Kuisma.
Outi Kuisma on käyttänyt lomituspalveluja 33 vuotta. Sitä ennen hän oli neljä vuotta lomittajana, kunnes rakkaus osui kohdalle ja hänestä tuli lypsykarjatilan emäntä. Navetassa lypsää nykyään robotti.
Kuisma kehuu nykylomittajia ammattitaitoisiksi ja osaaviksi. Lomituksen onnistumiseen vaikuttaakin eniten sujuva kommunikointi yrittäjän ja lomittajan kesken. Koulutusta tarvittaisiinkin ihmissuhdetaidoissa. Lomittaja tulee niin keskelle perheen elämää, että henkilökemioillakin on merkitystä.
– Kun nämä osuvat kohdalleen, voimme lähteä kevein mielin lomalle.
Lomittajataustansa Kuisma uskoo auttavan siinä, miten hän valmistautuu lomittajan tuloon. Hänestä työt voi tehdä monella tavalla, ja vain lopputulos on tärkeä. Ohjeistukset painottuvat oleellisiin asioihin. Navetan hän jättää lomittajalle sellaiseen kuntoon, että sinne on kiva tulla töihin. Sama pätee toisin päin. Lomittajan jälkeen tuntuu kuin palaisi navettaan omille jäljilleen.
Lomituspalveluyksikköjen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Hallinnon pääpaikka on nyt viidennessä paikassa, Sysmässä. Hallinnon sijainnilla ei kuitenkaan nykyään ole merkitystä, sillä asiointi sujuu puhelimitse, sähköpostin ja lomitusnetin avulla.
Nykyiseen Etelä-Suomen lomituspalveluihin Kuisma on pääsääntöisesti tyytyväinen, mutta häntä kismittää edelleen vuonna 2022 tapahtunut lomitusrenkaiden alasajo.
– Renkaissa lomittajat tekivät töitä tutuilla tiloilla ja tunnettiin puolin ja toisin. Työlistat laadittiin yhdessä, joten hallinto oli kevyt ja joustava. Nuoren lomittajan oli helppo aloittaa työt renkaassa.
Uusien lomittajien saatavuus huolestuttaa Outi Kuismaa. Pitkät työmatkat ja kaksiosainen työpäivä ja ehkä vajaat tunnit vähentävät alan kiinnostavuutta. Harvalle robottitilalle käy yksiosainen työpäivä, koska vasikat ja nuorkarja eivät ole automaattiruokinnan piirissä.
– Meillä pitkästä matkasta tullut lomittaja nukkui päiväsydämen autossaan, kun ei halunnut ajaa välillä kotiin. Ei sen niin pitäisi mennä.
Kunnallisen lomitusjärjestelmän vahvuus on luotettavuus. Lomittajan vaihtaessa alaa tai sairastuessa, järjestelmä hoitaa toisen lomittajan paikalle. Samoin tilan luopuessa eläimistä, lomittajalle löytyy edelleen työtä, vaikkakin usein yhä kauempaa.
– Lomituksen maksusitoumus tai muu sellainen siirtäisi kaiken vastuun yrittäjälle, pohtii Outi Kuisma.
Kuva ja teksti:
Etelä-Suomen lomituspalvelut
Taina Blomqvist, lomituspalvelujohtaja
Irma Peltola, toimittaja