Yleiskuvaus Sysmän luonnosta
Sysmän kunnan pinta-ala on 936,5 km2, josta vesistöä on 28,9 %. Vesistöjen rantaviivaa Sysmässä on yhteensä noin 1000 km, josta Päijänteen rantaviivaa 270 km. Päijänteen lisäksi Sysmässä on lukuisia pienempiä järviä.
Sanan Sysmä on sanottu tarkoittavan synkkää metsää ja on muisto ajoilta, jolloin asutus levisi Sysmän korpimetsiin.
Sysmän on pinnanmuodoiltaan verrattain alavaa. Alavien peltoalueiden kanssa vuotottelevat korkeat kalliomäet. Leimansa Sysmälle antavat lukuisat vesistöt, joiden ansiosta maisemat ovat paikoitellen silmiä hivelevän kauniita. Myös vesistöalueiden luonto on Sysmässä arvokasta, niiltä löytyy kaksi Natura-aluetta, Sysmän lintuvedet ja Päijänteen kansallispuisto. Päijänteen ja pienempien vesistöjen varteen kehittyneet hedelmälliset savimaat ovat luoneen Sysmän maineen viljelypitäjänä, vaikka pellot eivät kilpailekaan laajuudessa varsinaisten viljelymaakuntien peltolakeuksien kanssa.
Sysmän alueella on ollut luontaiset edellytykset karjatalousvaltaisen maatalouden harjoittamiseen. Tilat ovat olleet suhteellisen pieniä, pellot epäyhtenäisiä ja osittain kivisiä, joten peltoviljelyn koneistuminen ei ole ollut ennen nopeaa. Sysmässä on ollut myös paljon luontaisia laidunmaita, joita on voitu hyödyntää vain karjan avulla. Sysmän onkin ollut ja on huomattava karjatalouspitäjä. Suomen ensimmäinen osuusmeijeri Joutsjärven Osuusmeijeri, perustettiin juuri Sysmään. Sysmästä löytyy vielä innokkaita viljelijöitä, jotka ovat vastanneet toimintaympäristön muutoksiin ajanmukaisilla konehankinnoilla, tuotekehityksellä, luomuviljelyllä, karjakoon suurentumisella ja erikoisviljelyllä. Karjatilojen määrä on koko ajan vähentynyt, mutta tuotetun maidon määrä on kuitenkin lisääntynyt.