Kirkkoretki / arkkitehtuuriretki omatoimimatkailijalle
arkkitehti Päivi Lukkarinen
KIRKKORETKI Sysmän kirkonseutu rakennuksineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella sijaitsee myös runsaasti muinaisjäännöksiä. Arkkitehtuurikarttaan valittujen kohteiden lisäksi kirkon lähialueella on paljon vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä. Osa tien vanhaa linjausta muutettiin kevyen liikenteen reitiksi Suopellontien oikaisun yhteydessä. Kirkkoa ja museota lukuun ottamatta kaikki kohteet ovat yksityisiä.
1. Suurkylän kartano 1801, muutoksia 1810-l., nyk. asu 1867, Suurkyläntie 2 Suunnittelija ei tiedossa. Rakentajat oletettavasti puuseppä Gustaf Nordgren ja muurarimestari Gustaf Stenberg. Hans Anders Wijkmanin rakennuttama kartanon hirsinen päärakennus hallitsee mäenkumpareelta peltomaisemaa ja avautuu etelään kohti kirkkoa. Sisäänkäyntipiha ja talousrakennukset ovat pohjoisessa. Vaakalaudoitettuja julkisivuja on jäsennöity joonialaisiin kapiteeleihin päättyvillä harkkopilastereilla sekä runsailla ikkunoilla. Ikkunoiden puolipyöreät yläosat viittaavat kivirakennusten holvattuihin ikkuna-aukkoihin. Rakennusta voisi korkeiden ullakonikkunoiden perusteella luulla kaksikerroksiseksi. Keltamullan ja valkeiden korosteiden yhdistelmä viittaa empireen; rakennuksen yksityiskohdat kertovat kuitenkin 1800-luvun lopun historismista. Kartano ulkorakennuksineen ja vanhoine puineen muodostaa kirkonkylään omaleimaisen ja arvokkaan kokonaisuuden, joka ainoana taajamassa säilyneenä kertoo Sysmän rikkaasta kartanohistoriasta.
2. Pyhän Olavin kirkko 1510-20-l.; sakaristo rakennettu uudelleen n. 1660; kirkkoa pidennetty 1700-l. Laajennettu ristikirkoksi: arkkit. Carl Ludwig Engel (piir. 1826, rak. 1832-35). Kirkon restaurointi : arkkit. Kauno S. Kallio (1953). Sysmän kirkon sijainti Majutveden rannalla selittyy järven merkityksellä entisaikojen kulkuväylänä. Keskiaikainen luonnonkivikirkko on harvinainen näky Päijänteen itäpuolisessa sisämaassa. Useita rakennusvaiheita läpikäynyt kaunis kirkko tarjoaa kodikkaat puitteet pienelle seurakunnalle. Valkeaksi kalkitun kirkon päätyjen yläosissa on tiilikoristeita. Alkuperäisen osan päädyissä ne ovat tiilipintaiset, Engelin ristivarsissa päätykoristeet on rapattu ja kalkittu. Puinen, kolminivelinen kellotapuli (1845) edustaa länsisuomalaista tyyppiä, jossa kaikki kerrokset ovat neliöpohjaisia.
3. Kotiseutumuseo, ent. Lainajyvästön makasiini 1855, Makasiininmäentie 4 Sysmän pitäjän lainamakasiini (Leipälä), valmistui noin 10 vuotta ennen suuria nälkävuosia. Luonnonkivestä muurattu jyhkeä, linnamainen rakennus palveli viljavarastona, josta viljaa sai vaikeina vuosina korkoa vastaan – se oli siis eräänlainen pankki. Pankkitoiminnan kehittyminen vei pohjan lainajyvästöiltä. Nykyisin rakennuksessa toimii Sysmä Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo.
4. Kanttorila 1926, Museomäki Rakennusmestari: Adam Janhonen Seurakunnan rakennuttama Kanttorila sijaitsee museon naapurina ja kuuluu oleellisesti kirkon ja pappilan lähialueelle. Sisäänkäynnin yhteydessä ovat yhä alkuperäiset ruutuikkunat sekä poikkipäädyn haukanikkuna, muutoin ikkunat on muutettu. Rakennus on alkuperäisessä käytössä – kanttorin kotina.
5. Pappila 1918, Suopellontie 124
Arkkitehti: Josef Stenbäck Ahkerana kirkkoarkkitehtina tunnetun Stenbäckin suunnittelema pappila muodostaa pihapiireineen upean kokonaisuuden, josta on näköyhteys kirkkoon ja Majutvedelle. Sysmän oloissa poikkeuksellisen kookas ja komea hirsinen asuinrakennus edustaa Jugendia, mikä näkyy massoittelussa sekä julkisivujen ja ikkunakehysten yksityiskohdissa. Mansardikatto on poikkeuksellinen: taitekohta on korotettu ja siihen on sijoitettu ikkunoita. Sysmässä moni aiempi pappila oli tuhoutunut tulipalossa, joten tämän pappilan päätyyn muurattiin palovarma arkisto. Punatiilinen arkistokin on sovitettu talon Jugend-ilmeeseen. Pappila on nykyisin yksityisasuntona.