Kunnittaisissa lomalautakunnissa käytiin huolella läpi ensimmäiset kotieläintilojen lomahakemukset.
Sysmäänkin perustettiin lomitusasioita hoitamaan erillinen lautakunta. Sen puheenjohtajana toimi Esko Rantanen. Sysmän Mela-asiamies Arto Huttunen kutsuttiin lautakunnan sihteeriksi.
- Olin jonkinlainen freelancer siinä hommassa, naurahtaa Huttunen. Pidin kirjaa kokouksien päätöksistä muistaakseni vuoden verran.
Lain mukaan lomalautakuntien tehtävänä oli käsitellä sille saapuneet lomahakemukset. Alussa yhden hengen lomaoikeuteen riitti, että tilan pääasiallinen toimeentulo tuli karjataloudesta ja tilalla oli vähintään kaksi kotieläinyksikköä. Lomaa sai enintään 6 päivää.
- Lautakunnan kokouksissa käytiin huolella läpi, mille tiloille lomaoikeus kuuluu, kertoo Huttunen.
Huttunen muistelee, että hänellä oli vihko, johon hän kirjasi ylös tiedot. Ylös laitettiin myös pidetyt lomapäivät ja kuka oli ollut lomittajana. Kunnassa sitten pidettiin kirjaa ja maksettiin palkat.
Huttunen toteaa, että alussa viljelijöiden tehtävä oli hankkia lomittaja, kun heitä ei ammattikuntana ollut.
- Tuon ensimmäisen vuoden aikana lomitukseen ei ollut ohjeita kovin paljoa, mutta myöhemminhän kaikki meni hyvinkin tarkaksi. Silloin en ollut lautakunnan sihteeri, kertoo Arto Huttunen.
Arto Huttunen toimi kaksikymmentä vuotta myös Sysmän kunnan maatalouslautakunnan puheenjohtajana. Lomitusasioiden kehittymistä hän seurasi Mela-asiamiehenä kolmisenkymmentä vuotta mm. osallistumalla erilaisiin lomituksia käsitteleviin kokouksiin. Mela oli mukana työssä lomaoikeuden saamiseksi viljelijöille ja sen kehittämisessä ihan alusta asti. Se oli luontevaa, koska vuosiloma on osa viljelijöiden sosiaaliturvaa, sanoo Huttunen.
Kuva ja teksti: Irma Peltola