Raitin risteily / arkkitehtuurireitti omatoimiretkeilijälle
arkkitehti Päivi Lukkarinen
RAITIN RISTEILY Sysmän kirkonkylään etelästä saapuva näkee tieltä useita vanhojen maatilojen päärakennuksia – Korvenrannan, Matariston, Lautaportin ja Mäentalon. Ylitettyään Huitilanjoen kulkija on saapunut Sysmän taajamaan. Heti vasemmalla on leirintäalue, jonka päärakennuksesta – Kokkolasta – Raitin risteilyn voi aloittaa.
1. Kokkola, ent. Airola ennen v. 1900, Huitilantie 3 Suunnittelija ei tiedossa. Huoltorakennukset (2010): arkkitehti Anne Ranta-Eskola Sysmän kunnanlääkärinä 1893-1912 toimineen Herman Bussin rakennuttama hirsitalo viestii ulkoapäin herrasväen huvila-arkkitehtuurista. Rakennus sai koristeellisen julkisivulaudoituksen noin vuonna 1900. Tornista on aikojen kuluessa kadonnut näköalatasanteen viimeistelevä kaide ja lipputanko. Kirjailija Yrjö Kokko asui talossa 1938-44 toimiessaan kunnan eläinlääkärinä – siitä talon nykyinen nimi. Kokkola on sisätiloiltaan uusittu ja toimii leirintäalueen vastaanottorakennuksena. Vanhan roosan väriset pulpettikattoiset huoltorakennukset luovat Kokkolalle modernin kehyksen ja vastavärin.
2. Entinen Sysmän Osuusmeijeri 1906, Sysmäntie 16 Arkkitehti: H. R. [Henrik Reinhold] Helin. (Samoilla piirustuksilla lienee rakennettu myös Kymenlaakson Osuusmeijerin rakennus.) Jykevä, jugendajan ihanteita heijastava rakennus pilkistää vain osittain myöhemmin tehtyjen lisäosien takaa. Tarkemmalla katsomisella rakennuksen kauneus paljastuu. Alakerros on kiveä, yläkerta puurakenteinen. Alkuperäisten punatiilikaaristen ikkunoiden rakenteet näkyvät siellä täällä. Kaakossa sijaitsee konttorin viehättävä sisäänkäyntiosa. Sysmän tärkeä työllistäjä – Osuusmeijeri – siirtyi 1990 Tuottajain Maidolle, ja vain kaksi vuotta myöhemmin meijerin toiminta lopetettiin. Nykyisin tiloissa toimii myymälä ja pieniä yrityksiä. Meijerin asuntola 1916, laajennettu järven suuntaan 1949 Suunnittelija ei tiedossa, laajennus: rkm Tapio Hynynen. Pitkä hirsirakennus on ilmeeltään yhtenäinen, vaikka se koostuukin kahdesta eri-ikäisestä osasta. Näistä järvenpuoleinen on yhä asuinkäytössä. Vanhemmassa osassa raitin puolella toimii tunnelmallinen kahvila.
3. Vanha paloasema 1935, Sysmäntie 18 Suunnittelija ei tiedossa. Paloautojen tallit, letkutorni ja asunto erottuvat paloaseman julkisivussa, kuten funktionalismiin kuuluu. Myös rakennuksen selkeä laatikkomainen muoto ja tasainen vaalea pinta kertovat ajan muotityylistä, joskin tasakatto paljastuu takaa katsoen vinoksi. Siro torni sitoo talon paikalleen ja toimii Sysmän raitin hienona maamerkkinä. Kun uusi paloasema valmistui 1979, vanha jäi varasto- ja huoltokäyttöön.
4. Osula, ent. Lahden Osuuskauppa n. 1948, Sysmäntie 31 Arkkitehti: Toivo Löyskä Lahden Osuuskaupan (LOK) puinen funkismyymälä tuhoutui tulipalossa 1946. Muutaman vuoden kuluttua paikalle nousi uusi puinen myymälärakennus, jonka yläkerrassa oli kahvilaravintola sekä asuinhuoneita. Päädyn kaareva portaikko ja julkisivun nauhaikkuna kertovat yhä entisen ravintolasalin sijainnin. Vaikka alkuperäinen toiminta rakennuksessa on lakannut, yläkerran kaarevakattoisen salin omaleimainen ilme on yhä tallella. Rakennuksessa on nykyisin kirpputoreja. LOK rakensi 1954 Finnentien varrelle talousrakennuksen, jossa oli myös teurastamo. Punatiilinen rakennus on muisto ajalta, jolloin ’lähiruoka’ kuului vielä luonnollisena osana maaseudun elämään. Teurastamo oli aikanaan pikkupoikien seikkailuretkien kohteena.
5. Suomela n. 1930, Finnentie 2 Suunnittelija ei tiedossa. Talon rakensi Väinö Palvaila. Suomelan talo on tärkeä osa kirkonkylän raitin miljöötä vaikka sijoittuukin hieman etäämmälle omaan pensasaidan rajaamaan rauhaansa. Talossa on toiminut mm. matkustajakoti.
Rapattu yksityistalo on julkisivuiltaan rapistunut, mutta edustaa sympaattisesti raitinvarren vanhempaa rakennuskantaa. Klassisistisia piirteitä sisältävän rakennuksen viehätystä lisää symmetrian ja epäsymmetrisyyden vuoropuhelu julkisivussa.
6. Vanha Säästöpankki, ent. Sysmän Säästöpankki 1937, Sysmäntie 35 / Keskustie 1 Arkkitehti: Kerttu Tamminen Sysmä modernisoitui kertaheitolla vuonna 1937, kun raitille valmistui kolme ”uusasiallista” rakennusta. Yksi näistä oli Sysmän Säästöpankin toimitalo. Funktionalistinen kivirakennus käsitti pankin toimitilojen lisäksi asuntoja. Vuonna 1945 kuollut runoilijakirjailija Kaarlo Sarkia lienee talon asukkaista kuuluisin. Pankin sisäänkäyntiä on korostettu ajan hengen mukaisella, metallista ja lasista tehdyllä tuulikaapilla. Sisääntulokatos jatkuu talon nurkan ympäri ja muuttuu toisen kerroksen parvekkeen lattiaksi; metallikaide viimeistelee puolipyöreän parvekkeen herkän yksityiskohdan. Sittemmin ravintolanakin palvelleessa pankkisalissa sekä tuulikaapissa ovat säilyneet alkuperäiset vaaleansiniset, tummansinisävyiset ja mustat mosaiikkipinnat. Tammiset ikkunanpuitteet tuovat lisää arvokkuutta kirkonkyläkeskuksen tärkeään liikerakennukseen, jolle toivoisi arvoistaan käyttöä.
7. Polttoainepalvelu n. 1955, Sysmäntie 28 Arkkitehti: Unto Ojonen Rakennus tehtiin alun perin Esson huoltoasemaksi. Huoltamohalli lasitiili-ikkunoineen erottuu viistokattoisena pilasterien kantamana osana. Liiketila on matalassa sisäänkäyntipäädyssä, perinteinen baari rakennuksen keskiosassa. Rapatussa kivirakennuksessa on nähtävissä ajalle tyypillinen käsityömäinen rakennustapa – huoltoasemakin voi olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan kiinnostava osa miljöötä.
8. Lepola 1920, Sysmäntie 30 Suunnittelija ei tiedossa. Lepolalla on tärkeä asema Sysmän matkailuhistoriassa, toimihan rakennus pitkään matkustajakotina. Taloon 30-luvulla rakennettu ikkunallinen sisäänkäyntikuisti ja yläkerran majoitustila avautuivat Majutveden suuntaan. Nykyisin ympäristö on ahdas ja talo kärsinyt raitin tienpinnan korotuksesta. Kattopinnasta esiin nouseva ullakonikkuna korostaa rakennusta kyläkuvan kannalta tärkeällä paikalla raitin mutkassa.
9. Entinen Yhdyspankki 1957, Sysmäntie 43 Arkkitehti: Jaakko Tähtinen Jaakko Tähtisen laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetussa rapatussa talossa liiketilat ovat pohjakerroksessa, asunnot ylemmässä. Yläkerran kulmahuoneita on korostettu ikkunoiden keltatiilireunuksilla. Keltatiiltä on myös sisääntulokerroksen julkisivussa. Aumattu katto on punaista tiiltä. Rakennuksen ”sukulaisia” voi nähdä muiden paikkakuntien keskustoissa.
10. Värilä, ent. Apteekki 1923, Värikuja 4 Suunnittelija ei tiedossa. Muutos Yhdyspankiksi (1951): arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Sysmän apteekki toimi tässä apteekkarin itselleen rakennuttamassa hirsitalossa parikymmentä vuotta. 1951-57 Yhdyspankkina toiminut rakennus sai myöhemmin maalikaupan mukaan nimen Värilä. Apteekkitalon edessä oli näyttävä puutarha, joka ulottui raitille asti. Uuden Yhdyspankin (kohde 9) rakentaminen tuhosi osan puutarhasta, josta on yhä jäljellä komea tammi. Värilän symmetrinen julkisivu kaksine poikkipäätyineen näkyy raitille Yhdyspankin takaa. Ikkunoiden puitejako on peräisin 50-luvun muutostyöstä.
11. Työväentalo 1908, laajennettu 1927, Pusukuja 3 Suunnittelija ei tiedossa. Kirkonkylän työväenyhdistys sai oman talon kolme vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Laajennuksen jälkeen hirsirakennuksessa oli juhlasali kahviloineen, näyttämöineen ja parvineen sekä yläkerroksessa pieni asunto. Talo on toiminut kokous-, toiminta- ja juhlatiloina; elokuvia salissa esitettiin 50-luvun alusta vuoteen 1974. Tärkeä yhteisörakennus hallitsi kauan raittinäkymää, mutta on viime vuosikymmeninä jäänyt raitin uudempien rakennusten taakse.
12. Tohtorila (Kulmala) 1921, Sahantie 11 Suunnittelija ei tiedossa. Raitin varrelle 1926 valmistunut kunnansairaala purettiin 1970-luvulla rakennetun Osuuspankin toimitalon alta. Aivan sairaalan lähellä sijaitsi jo tuolloin kunnanlääkärin asuintalo. Tämä klassismin ihanteita heijastava komea hirsirakennus
avautuu päätykolmioineen ja kuisteineen järven puolelle. Rakennuksen hahmoon voimakkaasti vaikuttava katto oli alun perin katettu päreillä. Taloa uudistettiin 1957, kun pitkäaikainen kunnanlääkäri vaihtui. Sittemmin myymälänäkin palvellut Sysmän kunnan historiaan liittynyt rakennus on saamassa uuden elämän.
13. Niittylä (nyk. Torinpää) 1954, Sysmäntie 42 Suunnittelija ei tiedossa. Alun perin kirjakaupaksi rakennetun Niittylän asuin- ja liiketilat on jäsennelty kauniisti porrastuvaksi kokonaisuudeksi. Kevytilmeinen harjakatto korostaa selkeäpiirteisen talon tasapainoisia suhteita. Talon asema korostui, kun Särkilahdentie rakennettiin sen vieritse peltomaisemaan 1980-luvun alkuvuosina. Niittylän päätyyn 1970 valmistunut Olavintorin liikerakennus ilmentää täysin vastakkaista arkkitehtonista otetta.
14. Matkahuolto, Onnela 1955, Sysmäntie 51 Suunnittelija ei tiedossa. Matkahuollolle ja Matka-Baarille kunnostettiin 1972 tilat alun perin Sysmän Talouskaupaksi rakennettuun taloon. Tyypilliseen tapaan talon alakerros on varattu liiketiloille, ylempi asunnoille. Julkisivut on ajan tapaan roiskerapattu. Matkahuollon talo perinteisine baareineen on esimerkki kirkonkylän keskeisestä palvelupisteestä, jonka merkitys on vähentynyt yksityisautoilun kasvun myötä.
15. Sysmän Kirjakauppa 2004, Sysmäntie 55 Suunnittelija: Heikki Oksanen Raitin rakennukset voivat joskus aiheuttaa yllätyksiä. Kirjakaupparakennus ei ole sitä miltä näyttää: vanhaksi mieltyvällä rakennuksella on ikää vain kymmenisen vuotta. Uusvanha rakennus on tehty kirjakaupan myymälä- ja näyttelytiloiksi Sysmän puretun kunnalliskodin hirsistä. Kirjakaupan yläkerrassa on näyttelytila.
16. Markkala 1864, Sysmäntie 55 / Valittulantie 1 Suunnittelija ei tiedossa. Markkala on ollut kauppapaikkana jo yli 140 vuotta – 1869 lähtien. Luhankaan, Hartolaan ja Asikkalaan johtavat maantiet yhtyivät Markkalan edessä, joka oli pitkään Sysmän keskus. Markkalan talon moni-ilmeinen ulkoasu on tulosta taloon eri aikoina tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä. Pääjulkisivun taitteisella katolla varustettu leveä keskiosa hallitsee katunäkymää. Kenkäkaupassa on vielä vanhaa kirkonkylän tunnelmaa.
17. Kemiala 1942, Sysmäntie 48 / Uotintie Suunnittelija ei tiedossa. Sysmän Kemikali- ja Paperikaupalle rakennettu liiketalo heijastaa omaperäisesti nk. kansanfunkiksen piirteitä. Funktionalismin mentyä jo pois muodista valkoinen ”laatikko” toi modernin vastaparin Markkalalle Sysmän silloiseen ydinkeskustaan. Moderni ilme katoaa talon takana, jossa tasakatto paljastuu viistokatoksi. Rakennuksen moni-ilmeiset ikkunat ovat tulosta tarpeen mukaan tehdyistä muutoksista. Hieno yksityiskohta on liiketilan sisäänkäynti laatikon viistetystä särmästä!
18. Otsola 1959, Uotintie 1, Leppäkorventie 2 Suunnittelija: rkm Hj. Liukkonen Raitin päässä kiertoliittymän takana sijaitsevat Otsola ja Porttila muodostavat Sysmän raitin pohjoisen portin. Otsola on saanut nimensä talon rakennuttaneelta Eino Kontiolta. 1950-luvulle tyypillisen rapatun kivitalon pohjakerroksessa oli jalkinemyymälä, yläkerroksessa asuttiin. Näyteikkunat on liitetty yhteen kapealla katosaiheella. Pohjakerros on nykyisinkin liike- ja toimistokäytössä.
19. Porttila 1937, muutoksia 1950-luvulla, Leppäkorventie 1 / Valittulantie Suunnittelijat: rkm A. V. Nieminen. Muutos 1950: arkkit. T. Väyrynen. Muutos 1956: arkkit. Unto Ojonen Funkistyylisen Sysmän Osuuskassan toimitalon alakerrassa oli liiketiloja, yläkerrassa asuntoja. Rakennusta uudistettiin sotien jälkeen vaateliikkeen tarpeisiin. Funkisilmeensä talo menetti 1956, kun siitä tehtiin Osuuspankki, kolmikerroksinen harjakattoinen rakennus, jossa tiilipilarien kannattama parveke muodostaa sisäänkäyntikatoksen. Pankin muutettua Sysmäntielle uuteen toimitaloonsa 1977 Porttila on toiminut myymäläkäytössä. Rakennuksen kolmijakoiset funkishenkiset ikkunat muutettiin 2011.
Vilkaisu Uotintielle Nykyinen Uotintie oli 1980-luvun alkuun asti ainoa keskustasta kirkolle johtava tie. Sen varrelle nousi eri vuosikymmeninä kirkonkylälle tunnusomaisia pieniä asuin- ja liikerakennuksia.
20. Kassala ent. Osuuskassan talo 1932, Uotintie 4 Suunnittelija ei tiedossa. Vuonna 1926 perustettu Sysmän Osuuskassa sai oman talon 1932. Puinen toimitalo siirrettiin oletettavasti Sysmän Höyrysaha Oy:n alueelta. Sittemmin muutetun ja julkisivuiltaan rapatun talon ulkoinen ilme on 1950-luvulta. Osuuskassan siirryttyä Porttilaan Kassalassa toimi eri liikkeitä, kunnes 1993 sinne asettui Harmonikkamuseo. Taiteilija Juhani Kauringin harmonikansoittajaveistos on vuodelta 1976.
21. Sähkölä 1963, Uotintie 8 Arkkitehti: Arvi Lepistö Sysmän sähköistäminen alkoi Virtaan voimalaitoksen perustamisen 1913 jälkeen ja eteni vähitellen eri puolille pitäjää. Vuonna 1927 perustettu Itä-Hämeen Sähkö Oy rakennutti Sysmään uuden toimitalon. Sähkölä edustaa hyvin 60-luvun matalaa ja selkeää, itseään korostamatonta arkkitehtuuria. Kannattaa tarkastella katujulkisivun tasapainoista materiaalisommitelmaa.
22. Olavin toimintakeskus 2005, Uotintie 7 Arkkitehtitoimisto Vuorelma arkkitehdit Oy Kunnan ja seurakunnan yhteisessä monitoimitalossa seurakunnan tilat ovat kadun puolella, kookas kaarevakattoinen liikuntasali puolestaan on sovitettu korttelin sisäosaan. Seurakunnan tilojen julkisivuissa on vaalea rappaus, liikuntasalin yläosaa hallitsee keltainen vaakalaudoitus. Pohjakerroksen punatiilipinta toistuu pääsisäänkäynnin pilareissa, jotka viestivät julkisesta rakennuksesta, mutta viittaavat myös Porttilaan. Aiemmin tontilla sijaitsi 1936 valmistunut Kalevan Pirtti, mm. juhlahuoneiston ja elokuvateatterin sisältänyt yhteisötalo.
23. Valtion virastotalo 1970, Uotintie 3 Arkkitehti: Reijo Raaska Valtion virastotalossa toimi aikanaan poliisi, verotoimisto ja työnvälitystoimisto. Myös posti palveli omassa siivessään vuoteen 1996. Aikansa suoraviivaista linjaa edustava punatiilirakennus on muistomerkki ajasta ennen valtion palvelujen alasajoa maaseututaajamissa.