Sysmässä ympäristön tilaa pyritään seuraamaan monipuolisesti.
Jatkuvasti tai projektimuotoisesti seurataan vesistöjen tilaa, pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toteutumista ja ympäristön tilaa kuvaavia bioindikaattoreita.
Melukartoituksia, hulevesiselvityksiä ja luontoselvityksiä tehdään jatkuvasti kaavoituksen yhteydessä.
POHJAVESIEN SUOJELU
Harjumuodostelmat ovat tärkeitä pohjaveden muodostumisalueita. Ne koostuvat pääasiassa hyvin vettä läpäisevistä hiekka- ja soralajeista.
Maaperän läpi imeydyttyään vesi varastoituu maaperän vedellä kyllästyneisiin kerroksiin ja kallioperän halkeamiin.
MUUTOKSET
Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset. Pohjavesialueiden tarkistukset perustuvat vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lain mukaan ELY-keskus luokittelee pohjavesialueet vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi– tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.
- Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin.
Sysmässä Karilanmaa-Nikkaroinen A pohjavesialue nimettiin uudelleen Karilanmaan pohjavesialueeksi. Karilanmaa-Nikkaroinen B pohjavesialue nimettiin Kahusjärven pohjavesialueeksi. Liikolan pohjavesialueen luokitus laskettiin luokkaan 2. Alue soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta sille ei toistaiseksi ole osoitettu käyttöä yhdyskuntien tai haja-asutuksen yhteisvedenhankinnassa. Lintulanjoen pohjavesialue poistetiin luokituksesta, sillä pohjavesialue on pienialainen ja sen merkitys yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta on vähäinen.
Sysmässä tehtiin pohjavesialueiden ulkorajaan muutoksia kuudella pohjavesialueella. Kuokanmäen, Leenharjun ja Pellosniemen pinta-alat hieman kasvoivat. Karilanmaan, Kahusjärven ja Soukanharjun pinta-alat hieman pienenivät.
Sysmässä on muutosten jälkeen kolme vedenhankintaa varten tärkeätä 1-luokan pohjavesialuetta ja kahdeksan vedenhankintakäyttöön soveltuvaa 2-luokan pohjavesialuetta.
POHJAVESIENSUOJELUSUUNNITELMA
Vuonna 2024 on aloitettu Sysmän pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys yhdessä Heinolan kaupungin seudullisen ympäristönsuojelun kanssa, suojelusuunnitelman etenemistä voit seurata täältä Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma – Sysmä.
VESISTÖJEN TILA
Sysmän kunnan pinta-ala on 936,5 km2, josta vesistöä on 28,9 %. Vesistöjen rantaviivaa Sysmässä on yhteensä noin 1000 km, josta Päijänteen rantaviivaa 270 km. Sysmässä on yhteensä 143 järveä ja lisäksi lukuisia pienempiä vesistöjä. Suurimmat Sysmän järvet ovat Päijänne, jonka ranta viivan Sysmä jakaa usean muun kunnan kanssa, Nuoramoisjärvi (1 341,01 ha), Joutsjärvi (1 012,3 ha), Ylimmäinen (570,62 ha), Hirvijärvi (470,78 ha) ja Uurajärvi (389,98 ha).
VESISTÖJEN TILAN SEURANTA
Sysmän järvien tilaa on pyritty seuraamaan vuosittain yhdessä Heinolan kaupungin seudullisen ympäristönsuojelun kanssa. Näytteitä on otettu 2-3 järvestä/vuosi. Vuoden 2024 järvivesinäytteiden tuloksia voit tarkastella alta.