Valitse sivu

Kivetty viivytysallas Sinitaipaleen asutusalueella Heinolassa. Kuva: Hulevet-hanke

Hulevesien hallintaa ohjaavaan maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa uudistus, jonka yhteydessä laki jakautuu rakentamis- ja alueidenkäyttölakiin.

Rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Hulevesiä koskevat osuudet siirtyvät uuteen alueidenkäyttölakiin, joka astuu voimaan todennäköisesti kevään 2025 aikana. Alueidenkäyttölaki on paraikaa lausunnolla. 

Kaupunkitulvat, rankkasateet sekä lämpenevät ja vesisateiset talvet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Kaikki nämä tekijät yhdistettynä tiiviiseen rakennettuun ympäristöön luovat hulevettä. Esimerkiksi kuluneena kesänä taajamatulvia esiintyi usealla paikkakunnalla.

Hulevesillä tarkoitetaan yleisesti läpäisemättömille pinnoille, kuten asfaltille, rakennuksien katoille tai muille vastaaville pinnoille syntyviä ja pois johdettavia sade- ja sulamisvesiä sekä perustusten kuivatusvesiä. Läpäisemättömät pinnat estävät vettä palautumasta sen luonnolliseen kiertoon, maaperän, kasvillisuuden tai vesistön kautta. Tällöin vesi täytyy ohjata takaisin luonnolliseen kiertoon keinotekoisesti käyttäen apuna niin luonnonmukaisia kuin rakenteellisia keinoja.  

Hulevesien hallintaa ohjataan maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta myös laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sisältää hulevesien hallintaan vaikuttavia kohtia. Kunta ohjaa hulevesien hallintaa asemakaavoituksella, rakennusjärjestyksellä sekä rakennusluvilla.

Hulevesien hallinnan vastuu jakautuu kuntien asemakaava-alueilla kahtia, kunnan ja kiinteistönomistajien välillä. Kunnan vastuulla on järjestää riittävä hulevesien hallinta asemakaava-alueella, hallita hulevedet yleisillä alueilla sekä valvoa lainsäädännön toteutumista ja ohjeistaa kuntalaisia hulevesien hallinnassa.

Myös vesihuoltolaitos voi vastata hulevesien viemäröinnistä. Asemakaava-alueiden ja kuntien omistamien tie- tai maa-alueiden ulkopuolella, hulevesien hallinnan vastuu jakautuu valtion ja kiinteistön omistajien kesken.

Kiinteistön omistaja tai sen haltija puolestaan vastaa oman kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hulevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää oman kiinteistön sisällä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin silloin kiinteistön tulee liittyä kunnan hulevesijärjestelmään.

Kiinteistön omistajalle kuuluu myös kiinteistön välittömässä yhteydessä olevien katuojien kunnossapito sisältäen lumen, jään ja lehtien poiston sekä kiinteistölle johtavan kulkutien eli tonttiliittymän kunnossapito sen alitusputkineen. Jos oja sijaitsee kahden tai useamman kiinteistön välissä niin silloin kunnossapidosta vastataan yhdessä kaikkien kiinteistöjen kesken.  

Oman kiinteistön hulevesien hallintaan on useita eri tapoja, joilla voi saavuttaa myös muita hyötyjä kuin vain hulevesien toimivan hallinnan. Hyödyntämällä kasvillisuuteen painottuvia hallintamenetelmiä kuten sadepuutarhaa, voidaan lisätä kiinteistön luonnon monimuotoisuutta ja samalla puhdistaa hulevesiä. Lisäksi kasvit ja puut haihduttavat vettä ja antavat varjoa kuumina kesäpäivinä, mikä lisää oman pihapiirin viihtyisyyttä.

Muita tapoja hallita hulevettä ovat imeytys- ja viivytyspainanteet, avo-ojat sekä perinteinen hulevesiviemäröinti. Hulevesirakenteiden toteuttamiseen on suositeltavaa käyttää ammattilaista suunnittelijaa ja toteuttajaa, jotta painanteet toimivat tarkoituksen mukaisesti eivätkä aiheuta rakennuksille tai naapurustolle haittaa.

Katoilta tulevaa sadevettä voi myös hyödyntää kasvien kasteluvetenä talousveden sijaan, mikä säästää rahaa. Kuitenkin tehokkain keino hallita hulevettä on estää sen syntyminen, joten kiinteistöillä kannattaa suosia läpäiseviä pintoja sekä kasvillisuutta ja päällystää pintoja mahdollisimman vähän.  

Päijät-Hämeessä on käynnissä vesiensuojeluyhdistysten organisoima #Hulevet-hanke, jossa mukana olevia kuntia autetaan tunnistamaan hulevesien aiheuttamia haasteita ja ongelmakohtia sekä ratkaisemaan niitä. Päijät-Hämeestä mukana ovat Sysmä, Hartola, Heinola ja Iitti. Hanketta koordinoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. 

Annika Vinkka,

Hulevesiasiantuntija

Lisätiedot:

Annika Vinkka

Projektipäällikkö

+358447975724

annika.vinkka@heinola.fi

Rauhankatu 3, 18101 Heinola